Tutkimustietoa bisfosfonaateista
Hei!
Pari kuukautta sitten näkyy ilmestyneen ns. Cochrane-review bisfosfonaattien käytöstä osteogenesis imperfectassa http://www.cochrane.org/reviews/en/ab005088.html.
Cochrane on erittäin luotettavana pidetty lääketieteen arviointiyksikkö. Cochrane-review on katsaus, jossa on yhdistetty useiden eri tutkimusten tuloksia tieteellisesti pätevällä tavalla. Näin kootaan lääketieteellistä tietoa yhteen pohjaksi esimerkiksi kansallisille hoito-ohjeille.
Tässä OI-review'ssa on todettu, että bisfosfonaatit näyttäisivät lisäävän luuntiheyttä lapsilla ja aikuisilla, mutta niiden vaikutus murtumien ilmaantumiseen on epävarma. Lisää tutkimuksia tarvitaan edelleen.
Selvennys
Hyvä selvennys, Ari.
Kontrolloidut (tutkittavaa hoitoa verrataan lumeeseen tai olemassa olevaan vertailuhoitoon) tutkimukset ovat tärkeitä sen takia, että niissä suljetaan pois esimerkiksi ajan kulumisen ja muiden ympäröivien tekijöiden vaikutukset hoitotulokseen. Esimerkiksi lapsen kasvaminen voi muuttaa luuston tilannetta. Aikuinen taas voi bisfosfonaattihoidon jälkeen olla itsevarmempi liikkuja, mikä on vahvistaa luustoa, mutta lääkkeen osuutta vaikutuksessa ei voida todistaa.
Osallistukaa vaan edelleenkin tutkimuksiin, jos sellaisia järjestetään!
Tutkimuksista
Vaikutus aikuisilla
Akateemista keskustelua....
Bisfosfanaateista saata hyöty on ihan selkeä juttu. Sama juttu kuin kalsitoniinin kanssa aluksi. Toimivuus on näytetty toteen ihmisillä, mutta ei erikseen OI-potilailla tilastollisesti kuin ehkä 99% varmuudella tms... Tämä taas johtuu siitä, että OI-potilaita on niin vähän, ettei tilastollisesti pätevää tutkimusta ole yhtä helppo tehdä OI-ihmisillä kuin osteoporoottisilla naisilla. Tilastomatikan ihmeisiin kun kuuluu, että jos samat tulokset saadaan 1000 ihmisellä (osteoporoottisella naisella) ja kymmenellä OI-ihmisellä, niin lääkärit saattavat keksiä, että asiaa ei ole näytetty toteen OI-ihmisillä, vaikka se ihmisille toimiikin. Vaikka tulokset kymmenellä OI-potilaalla olisivat paremmat keskimäärin kuin tuhannella "ihmisellä". 10 ihmisen ei ole matemaattisesti riittävä otanta.
Järkyttävää vain on ollut se, että ajattelu ei ole riittänyt ymmärtämään sitä, että OI on yhteisnimitys useille erilaisille geenivirheille. Mitään syy-yhteyttä tai teoriaa, jonka mukaan ihmisillä käytettäviä lääkkeitä ei voisi käyttää OI-ihmisillä ei ole muutamia erityispoikkeuksia lukuunottamatta olemassa. Näin ollen ihmisillä toimivia luulääkkeitäkin voi käyttää OI-ihmisten luiden vahvistamiseen, elle ole perusteltua syytä muuta olettaa. Haluan silti tavata sen tervejärkisen lääkärin, joka selittää teorian, jonka mukaan kaikki nimenomaan OI:ksi ristityt ERI mutaatiot estävät bisfosfanaattien vaikutuksen OI-ihmisissä, mutta toimivat muissa ihmisissä. Tälle pitäisi olla jokin toimintamekanismi ja peruste, mutta ei ellaista kukaan ole edes keksinyt. DNA kun on kuitenkin miltei sataprosenttisesti samaa kamaa. Yhtä hyvin toki voidaan vaatia joitain lääkkeitä testattavan erikseen niiden vaikutuksista vaikka saamelaisiin, suomalaisiin tai ruotsalaisiin, jos ei uskota esim. tanskalaisilla tehdyn flunssarokotetutkimuksen pätevän.
Yleistän vähän (ja vain hyvin vähän), mutta älykäs ajattelu on joskus pahasti hukassa. Minä ainakin olen mielestäni ihminen ja luotan, että voin käyttää ihmisillä testattuja lääkkeitä, jos näyttöä tai teoriaa, että ne eivät sovi minulle ei ole.
Juha-Pekka Tallgren
Tunnetusti mielestään useiden, vaan ei kaikkien erityisalojen erityisasiantuntija :)
PS Kalsitoniini on esim. hyvästä luustolle ihmisille ja kaikille muille nisäkkäille paitsi rotille, jotka saattavat saada siitä syöpää. Tämän tiedon löytää Pharmaca Fennicasta. Ken tuon takia siis pelkää kalsitoniinia (Mia Calcic), olettaa kait olevansa rotta tai jotenkin rottageeninen.
Concrane on kyllä erittäin
Concrane on kyllä erittäin luotettava ja tietynlainen auktoriteetti... mutta mutta jos cochranessa sanotaan, että it is unclear whether either treatment decreases fractures. Ei suinkaan tarkoita, että bifosfonaatit eivät vähentäisi murtumia OIssä. Vaan, että tästä asiasta ei ole tutkimustietoa ja riittävän vahvaa tilastollista faktaa, että asia pystytään about 100% varmaksi sanomaan.
Cochrane sanoo muissakin artikkeleissaan monia sellaisia asioita epävarmaksi, jotka jo kyllä käytännössä ovat osoittautuneet toimiviksi. Ei vaan ole rittävän isolla aineistolla ns. placebo kontrolloituja kaksoissokkotutkimuksia asian tilastollisesti varmaksi osoittamiseksi. Cochrane hylkää analyyseistään kaikki vähänkin metodeiltaan puutteelliset tutkimukset.